Ultrajuoksua ja muuta kestävyysliikuntaa: Katsaus suomalaiseen 24 h juoksuun

Ultrajuoksun harrastajamäärät ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti. Harrastajamäärien kasvu heijastuu myös lajin tulostasoon. Vaikka Yiannis Kourosin ME-lukemia ei ole uhkailtukaan niin eilen päättyneen vuoden kuluessa rikottiin useita kansallisia ennätyksiä vuorokauden juoksussa. Myös uudet Suomen ennätykset miesten ja naisten puolella näkivät päivänvalon vuonna 2010.Tässä katsauksessa keskityn vuorokauden juoksun tulostason kehittymiseen Suomessa miesten puolella. Naisten vuoro tulee seuraavassa osassa.

Ensimmäinen tilastoista löytämäni 200 km ylitys pohjoismaalaisen juoksijan toimesta nähtiin lokakuussa 1979 suomalaisen Martti Moilasen taivaltaessa Lontoossa 400 metrin juoksuradalla 205,85 km. Oulussa juostiin elokuussa 1983 24 tunnin ratajuoksu, jossa Moilanen paranteli SE-lukemiksi 227,27 km. Tulos kesti Suomen ennätyksenä toukokuun loppupuolelle 1989 saakka, jolloin kolme viikkoa aikaisemmin Baselissa maantiereitillä 24 h ennätyksensä ja maantiereittien SE:n 224,68 tehnyt 37-vuotias Seppo Leinonen hyökkäsi Suomen ennätyksen kimppuun Itävallan Mittersillin juoksuradalla. Leinonen aloitti kovaa ja 12 tunnin kohdalla mittarissa oli jo yli 136 km. Loppua kohti vauhti hidastui, mutta tuloksena oli reilu parannus Suomen ennätykseen ja ensimmäinen 230 km ylitys suomalaisvoimin: 234,231 km.

Leinosen tulos kesti haastajien hyökkäykset yli kahden vuosikymmenen ajan. Vuoden 2010 alkuun mennessä vain yksi suomalaisjuoksija hänen lisäkseen oli ylittänyt 230 km: entinen kansainvälisen huipputason triathlonisti Tero Hyppölä raastoi uransa ensimmäisessä 24 h kilpailussa Espoon Esport Arenalla joulukuussa 2007 sisäratojen Suomen ennätykseksi 230,060 km. Useita kansainvälisiä ultravoittoja urallaan kerännyt Janne Kankaansyrjä puolestaan voitti joulukuussa 2005 Ranskan Vallaurisissa käydyn 24 h kilpailun maantiereittien SE-tuloksella 226,35 km.

Tammikuussa 2010 juostiin Espoon Esport Arenalla kolmas kansainvälinen Endurance 24 h -kilpailu. Parhaasta tuloksesta vastasi naisten sisäratojen ME-tuloksen 241,426 km tehnyt japanilainen Sumie Inagaki. Miesten puolella norjalaiset antoivat myrskyvaroituksen juostessaan kaksoisvoittoon. Parhaana suomalaisena Joensuun Katajan Jari Soikkeli sijoittui kolmanneksi tuloksella 213,620 km. Hänen lisäkseen miesten kilpailussa vain kuudenneksi sijoittunut Juha Jumisko ylitti 200 km juostessaan ennätyslukemikseen 203,376 km. Tämän artikkelin kirjoittaja Jari Tomppo päätyi harmilliseen lopputulokseen 199,083 km.

Suomalaismiesten suorituksista Espoossa useimmille jäi parhaiten mieleen Finnish Marathon Runnersia edustavan 31-vuotiaan Janne Klasilan peloton juoksu. Vasta edellisvuoden syyskesällä ensimmäiset ultransa juossut Klasila starttasi ensimmäiseen 24 h juoksuunsa ennakkoluulottomasti. 12 h kohdalla hän oli taivaltanut yli 130 km ja sadan mailin väliaika 14.56.12 rikkoi Seppo Leinosen nimissä olleen entisen sadan mailin SE:n yli kymmenellä minuutilla. Pian tämän jälkeen miehen vauhti alkoi hiipua, mutta hidastuvakin vauhti näytti riittävän Suomen ennätykseen. Kun juoksua oli jäljellä hieman alle seitsemän tuntia Klasila tuupertui radalle ja kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan. Miehen asenteesta kertoo se, että päästyään tutkimusten jälkeen pois sairaalasta hän palasi Esport Arenalle ja juoksuradalle. Klasilan terveydestä huolestunut kilpailun johto kuitenkin otti hänet pois radalta.

13.-14. toukokuuta 2010 Brive-la-Gaillardessa Ranskassa kilpailtiin vuorokauden juoksun Euroopan ja maailmanmestaruuksista. Mukana oli Suomen ultrajuoksuhistorian suurin arvokisajoukkue, ja tulos hakee vertaistaan suomalaisen yleisurheilun historiassa. Sen lisäksi, että kaikki joukkueen kuusi mies- ja viisi naisjuoksijaa tekivät omat henkilökohtaiset ennätyksensä nähtiin myös uudet Suomen ennätykset miesten ja naisten puolella. Naisissa Outi Siimes kaunisteli SE-lukemia jo neljännen kerran. Vasta toiseen 24 h juoksuunsa osallistunut Janne Klasila puolestaan ylitti ensimmäisenä suomalaisena 240 km rajapyykin juostessaan Suomen ennätykseksi 240,742 km. Tulos oikeutti MM-kilpailussa sijaan 23. Myös sijalle 28 juossut Jari Soikkeli ylitti Leinosen vanhan ennätystuloksen juostessaan 234,528 km. Jari Tomppo löytyy tulosluettelon riviltä 30 tuloksella 231,754 km, joka oikeutti sillä hetkellä Suomen kaikkien aikojen tilastossa sijalle neljä. Vielä sijalle 35 sijoittunut Juha Hietanen ylitti entisen maantiereittien SE-tuloksen juostessaan 227,695 km. Suomalaismenestystä täydensivät 46. sijoittunut Pertti Eho (222,773 km) ja joukkueen kuopus Juha Jumisko tuloksella 212,430 km, jolla irtosi 62. sija.

2,5 kuukautta myöhemmin Kaustisella kilpailtiin ensimmäisen kerran vuorokauden Suomen mestaruuksista, tosin vasta epävirallisista. Tero Hyppölä paransi uransa toisessa 24 h kilpailussa ennätystään yli kahdeksan kilometriä, jääden runsaan kahden kilometrin päähän SE:stä Suomen kaikkien aikojen tilaston kakkossijaan oikeuttavalla tuloksella 238,221 km. Rohkeasti aloittanut Jari Soikkeli taisteli SM-hopealle hyvällä tuloksella 223,030 km, juosten jo kolmannen kerran vuoden 2010 aikana yli 210 km. Pronssimitalin vei 10 km ennätystään lukemiin 210,147 km parantanut, erittäin ahkerasti pitkillä matkoilla kilpaileva Petri Perttilä.

Elokuun alkuun mennessä oli siis jo kolme miestä rikkonut Seppo Leinosen "ikuisen" Suomen ennätyksen ja MM-kilpailujen B-tulosrajan 220 km ylittäjiä oli kuusi. Kausi oli kuitenkin vielä kesken. Marraskuun lopulla juostiin Oslossa, legendaarisen Bislettin stadion kellarikerroksella kulkevalla 546 metrin sisäradalla miesten osalta vuoden 2010 kovatasoisin 24 h hallikilpailu maailmassa. Kilpailun voitti saksalainen Michael Vanicek ennätyksellään ja viiteen vuoteen parhaalla saksalaistuloksella 250,068 km. Kakkoseksi sijoittunut isäntämaan Peter Tubaas paransi ennätystään 23 kilometriä juostessaan sisäratojen Norjan ennätykseksi 237,527 km ja kolmanneksi sijoittunut Jari Tomppo paranteli omaa ennätystään ja sisäratojen Suomen ennätystä lukemiin 234,989 km. Tulos sijoittuu Suomen kaikkien aikojen tilastossa kolmanneksi. Neljänneksi sijoittui vain pari kuukautta aikaisemmin ensimmäisen kerran urallaan Spartathlonissa maaliin taistellut Petri Perttilä parantaen ennätystään taas kymmenisen kilometriä, MM-kilpailujen B-rajan ylittäviin lukemiin 220,841 km. Seitsemänneksi sijoittui Juha Jumisko uransa kolmannella 200 km ylityksellä 203,533 km.

Vaikka kaikkien aikojen paras tulos, maantiereittien SE ja sisäratojen SE vaihtoivatkin vuoden 2010 aikana omistajaa niin Seppo Leinosen toukokuussa 1989 juoksema 234,231 km on yhä ratajuoksun SE. Siinä haastetta suomalaisultrajille tuleville vuosille.

Jos oli vuosi 2010 suomalaisittain kovatasoinen niin sitä se oli myös Norjassa. Vuoden 2010 pohjoismaisen tilaston kärkikymppiin mahtuu vain yksi juoksija, joka ei ole norjalainen tai suomalainen.

Vuorokaudenjuoksun Suomen top-10 vuosi 2010: