Kohti yhä pimeämpiä iltoja

Kello 8, aika lähteä lenkille

Eilen käännettiin kalentereissa (jos joku vielä sellaisia käyttää) sivua lokakuuhun. Bislettin 24 h -kilpailun starttiin on aikaa päivää vaille kahdeksan viikkoa, harjoittelun pitäisi siis lähestyä huippumääriä. Kovin ihmeellistä määrillä hekumointia harjoitteluni ei ole ollut, kuten parin viikon takaisesta päivityksestä voi lukea.

Tästä se lähtee

Viime viikolla juoksua kertyi 12 h 29 min (122 km), josta ajasta runsas puolet tuli sunnuntain hienosta 6,5 h maastolenkistä Meri-Teijon upeissa maisemissa (kuvia). Tällä viikolla juoksemiseen on tärväytynyt aikaa 15 h 23 min (166 km). Suurin osa on ollut leppoisaa peruslenkkeilyä, jota myös leikkisästi roskakilometreiksi tavataan kutsua. Viikonloppuun sain mahdutettua myös kohtuullisen määräryppään. Lauantaina juoksin 6 h (65 km) Kaarinan-Turun alueella. Ensimmäisen tunnin aikana matkaa kertyi peräti 11,7 km useista kävelypätkistä huolimatta. Ja kun kahdessa tunnissa olin juossut tasan 23 km ei ollut yllätys, että viimeiset tunnit, johon sisältyi myös 9 km osuus mäkistä ulkoilureittiä, sujuivat jokseenkin nihkeästi. Lopussa jaksoin kuitenkin kiihdyttää kaksi viimeistä kilometriä asfaltilla 4.22/km vauhtia, joten aivan totaalisesta uupumisesta ei ollut kyse, jalat vaan eivät vielä oikein tahdo kestää pitkäjaksoista liikkumista. Lenkin keskivauhti kävely- ja huoltotaukoineen oli 5.33/km, joten loppujen lopuksi vauhti oli aivan kohtuullinen. Tämän lenkin aikana puhkaisin 4000 juoksukilometrin rajan tänä vuonna.

Tänään juoksin 31 km kevyesti 5.40/km keskivauhdilla Kaarina-maratonin reitillä kimppalenkillä. Lenkin alkuun jalat tuntuivat varsin kankeilta, mutta kropan lämmettyä juoksu sujui hienossa syyssäässä ja mukavassa seurassa kavereiden kanssa rupatellen mukavasti.

Henkilökohtaisesti olen todennut edellä kuvatun tyyppiset pitkät lenkit hyväksi tavaksi valmistaa kroppaa ultrajuoksuun, erityisesti 24 h ja pidempiin kilpailuihin. Tuollaisia lenkkejä en kuitenkaan tee kuin muutaman vuodessa, kilpailuun valmistavalla kaudella. Pyrin juoksemaan lenkit seuraavan kilpailun suunniteltua tavoitevauhtia noudattaen ja käyttäen mahdollisimman pitkälle samaa mallia syömisten ja juomisten suhteen kuin kilpailussa on tarkoitus tehdä. Myös kilpailussa käytettävien varusteiden toimivuus tulee yleensä testattua etukäteen jollakin pitkähköllä lenkillä.

Viikonlopun aikana juostiin talousvaikeuksien kourissa rimpuilevassa Kreikassa eräs maailman kuuluisimmista ultrajuoksuista: 246 km pitkä Ateenasta Spartaan juostava Spartathlon. Tänä vuonna maaliin, kuningas Leonidasin patsaalle Spartaan, ehti 36 tunnin aikarajan puitteissa kahdeksan suomalaista. Heistä nopeimpana Spartathlonin ensikertalainen ja vain yhden ultrajuoksukilpailun aikaisemmin juossut Ville Tuominen. Endurancen 57-vuotias Ari Mustala juoksi maaliin jo kymmenennen kerran, huikea saavutus! Voittoon juoksi jo toisen kerran italialainen Ivan Cudin, joka on viimeisen puolentoista vuoden aikana saavuttanut menestystä niin arvokisoissa kuin ultraklassikoissa. Uutinen Suomen Urheiluliiton nettisivuilla.