15.3.2019

Selailin vähän valokuvia

Kaksi kuvaa, joiden väliä on vajaa viisi vuotta.

Syyskuu 2012:


Heinäkuu 2017:


Tarviiko avata enempää?

Ylemmässä 24h-kilpailussa otetussa kuvassa jalassa on Nike Air Zoom Lunarfly -kengät ja tulos oli 252,250 km. Alemassa kuvassa jalassa on Hoka One One Cliftonit ja tulos oli noin 171 km. Alemmassa kuvassa näkyy hyvin juoksuasennon lysähtäminen keskivartalon lihaksiston romahtamisen seurauksena.

Samoin oikean jalan asento suorastaan kerjää vaikeuksia kun polvi ja jalkaterä osoittavat täysin päinvastaisiin suuntiin. Tämäkin on seurausta lantion lihasten pettämisestä.

Mikä sitten on johtanut muutamassa vuodessa noin katastrofaaliseen muutokseen juoksuasennossa? Ennen ylemmän kuvan ottamista käytin juostessani miltei aina neutraaleja ja kevyehköjä lenkkareita, esim. juuri Nike Air Zoom Lunarfly, Zoom Elite ym. Ennen alla olevan kuvan ottamista olin juossut vuoden verran miltei yksinomaan Hoka One Onen supervaimennetuilla kengillä tajuamatta, että ne passivoivat jalan omat vaimennusmekanismit ja johtavat juurikin keskivartalon kontrollin pettämiseen.

Tämä siis siitä huolimatta, että ennen alla olevan kuvan ottamista tein lihaskuntoharjoittelua noin kolminkertaisesti ylempään kuvaan verrattuna. Liikkuvuusharjoittelua en vuonna 2012 tehnyt lainkaan, sen lisäsin treeneihin vuonna 2015. Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelun laiminlyömistä siis ei voi syyttää juoksuasennon pettämisestä, vaan syy on ylivaimennettujen juoksukenkien käytössä, jotka passivoivat jalan omien vaimennusmekanismien toiminnan ja vaikuttivat myös keskivartalon liikekontrolliin negatiivisesti.

Jos aiot väittää jotakin ylemmän kuvan polvikulmasta niin jätä väliin, kyse on kuvakulmasta johtuvasta harhasta. Samalta syksyltä, itse asiassa samasta kilpailustakin, löytyy myös kuvia, jotka todistavat jalkaterän ja polven olevan täsmälleen samassa linjassa. Tuo kuva nyt vaan sattuu muuten olemaan hyvä.

2 kommenttia:

  1. Täsmälleen samaa mieltä vaikka juoksenkin edelleen Hokalla mutta en jatkuvasti.
    Asun täällä rajaseudulla Lapissa ja juoksen lumettomana aikana paljon maastossa poluilla ja epämääräisillä metsäautoteillä ja/tai niiden yhdistelmillä joissa matala maastokenkä on looginen ja jalkaa motivoiva ratkaisu. Edelläkuvattuissa olosuhteissa en Hokalla pysy pystyssä saati ehjänilkkaisena.
    Harjoittelin vuoden 2018 6-päivän juoksua varten talvella Nellimin pakkasissa ja lumella paljon Hokan Speedgoat-mallilla ja varsinkin pitkissä harjoituksissa havaitsin asentomuutokset huonoon suuntaan tai selän ja/tai keskivartalon lihasten lisääntyneen kuormituksen.
    Hoka on brändännyt vahvasti ja kehäkolmosen sisällä on joukko nuoria ja lahjakkaita opetuslapsia osittain ilmaisissa kengissä. Kun kenkä on ilmainen sen täytyy olla hyvä?
    Monipuolista jalan alle lienee rakentavin vaihtoehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satunnaisesesti käytettynä Hoka ei välttämättä ole huono vaihtoehto, mutta ainoana juoksukenkänä täysin katastrofaalinen ratkaisu. Aivan kuten mikä tahansa muukin noin tunnottomaksi vaimennettu kenkä, ei tosin muilta valmistajilta vastaavia ratkaisuja tule mieleen tai ei ole ainakaan omalle kohdalle osunut.

      Poista