17.9.2012

MM / EM 24 h Katowice 8.-9.9.2012 - sekalaisia mietteitä

Matkalla Katowiceen (kuva: Per Audun Heskestad)
Katowicen MM / EM 24 h -kilpailusta on vierähtänyt reilu viikko. Palautuminen on edennyt hyvin ja tänään kävin ensimmäisen kerran kokeilemassa kevyttä hölkkää - vajaa 4 km managerini perässä läähättäen. Loppuviikosta uskaltanen jo kokeilla hieman pidempääkin lenkkiä. Syyskuun lopun otan joka tapauksessa erittäin kevyesti ja lokakuun alussa alan hahmotella harjoittelua kohti Steenbergenin 24 h MM / EM -kilpailua toukokuussa 2013. Siitä aiheesta lisää myöhemmin.

Varsinainen kilpailuraporttini Katowicen tapahtumista julkaistiin loistavan suomalaisen kestävyysurheilun tiedotuskanava hevoskuuri.fi -sivuston ylläpidon pyynnöstä Hevoskuurissa.

Tähän olen kerännyt lähinnä sekalaisia muistikuvia Katowicen matkasta, jotka jäivät raportista pois joko tilanpuutteen takia tai muuten vaan asiaan kuulumattomina.

Kilpailu käytiin viihtyisässä puistossa ja reitin varrella oli ilahduttavan runsaasti väkeä kannustamassa jopa yön pimeimpinä tunteina. Muutenkin tunnelma kilpailupaikalla oli hyvä, mutta valitettavasti puolalaisten kisajärjestäjien organisointikyky ei kaikilta osin ollut MM-luokkaa. Puuttuvasta, edellisillan technical meetingissä joukkueiden johdolle luvatusta tulostaulusta mainitsin jo kilpailuraportissa. Reitin varrella ei myöskään ollut matkaa osoittavia merkkejä sadan metrin välein, kuten MM-kilpailussa pitäisi olla. Järjestäjien huoltoa en käyttänyt, mutta kuulemani perusteella siinä ei ollut moittimista. Sadan mailin kohta oli merkitty reitille, mutta tästä pisteestä ei ainakaan vielä ole toimitettu virallisia väliaikoja, joten Janne Klasilan juoksema sadan mailin SE uhkaa jäädä harjoituspäiväkirjamerkinnäksi. Myöskään täydellisiä kierrosaikalistauksia ei ole näkynyt sen enempää kilpailun järjestäjän kuin IAU:n sivuilla.

Järjestelyt eivät siis olleet kahden vuoden takaisen Briven MM-kilpailun tasoa, mutta arvokilpailutunnelma on joka tapauksessa omaa luokkaansa verrattuna mihin tahansa muuhun ultrakilpailuun maailmassa. Tällaisessa tunnelmassa on toisaalta helppo tempautua alussa liiankin rajuun vauhtiin kun vierella vilisee ME:n haltijoita ja arvokilpailumitalisteja. Maltillinen alku puolestaan palkitaan jälkipuoliskolla sijoituksen rajuna nousuna ja kieltämättä lisäpotkua lopputunneille antoi se, että niin kahden vuoden takainen maailmanmestari Shingo Inoue kuin ME-mies Yiannis Kouros tulivat useaan otteeseen selkä edellä vastaan. Tietenkin MM-kilpailun kärki piti jälkipuoliskollakin jäätävää vauhtia, eritoten voittaja Mike Morton sekä MM-kakkonen ja Euroopanmestari Florian Reus ohittelivat minua useaan otteeseen melkoisella vauhtierolla.

Kaksi tuntia kilpailun päättymisen jälkeen eli klo 14 ohjelmaan oli merkitty palkintojenjako kilpailualueen läheisyydessä. Kun tämä "läheisyydessä" lopulta löytyi selvisi, että palkintojenjako alkaakin vasta klo 15. Siinä vaiheessa aloimme olla aika kypsiä. Lopulta paikalta löytyi joku järjestävän tahon edustaja, jolta saimme selvitettyä että vain mitalistit palkitaan - ei pistesijoille sijoittuneita. Niin ja itse asiassa palkintojenjako onkin muuten aivan toisella puolella Katowicea, sinne lähtee bussikuljetus hetken kuluttua. Toivotimme hyvää päivänjatkoa ja siirryimme omalla kuljetuksella hotelliimme lepäämään. Olisin halunnut olla sivusta seuraamassa kun sama asia ilmoitettiin hetken kuluttua paikalle ilmestyneelle Ranskan joukkueelle, joka ei välttämättä osannut arvostaa puolalaista huumoria tässä yhteydessä.

Sunnuntai-illan ohjelmassa oli myös perinteinen illallinen, jonne osallistuivat kaikki juoksijat ja huoltajat. Joukkueen johtaja Hannu Mikkonen oli onnistunut löytämään todella hienon ja viihtyisän illallispaikan. Tunnelma illallisella oli rennon mukavan, vaikka osa porukasta nuokkuikin jo väsymyksestä. Joukkueen johto oli  valinnut juoksijoista kaksi sisupuukon saajaa. Toisen sain minä Suomen ennätyksestä ja MM & EM -pistesijoista. Toisen sai naisten kilpailussa hienolla ennätyksellään 203,435 km parhaaksi suomalaiseksi sijoittunut Mari Toivonen. Hassulta tuntui vastaanottaa sisupuukkoa erään urani helpoimman ultrakilpailun jälkeen, mutta toki tätä kunniaa arvostan suuresti.

Juttuja aiheesta:


Ulkomailla:


 Virallliset tulokset:  

Kuvia:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti