7.10.2013

Vko 39-40 / 2013

23.9. - 6.10.2013:

Aika hiljaista on ollut viime aikoina tässä blogissa, mutta eipä ole urheilurintamallakaan juuri suuremmin ollut kerrottavaa. Ainakaan omista tekemisistä.

Vko 39:

Maanantai: Juoksumatolla 8 km kevysti kiihtyvällä vauhdilla lievään nousuun (5.20 -> 4.30/km)
Tiistai: Juoksumatolla 12 km kevyttä (5.10 -> 4.35/km).
Keskiviikko: 12,2 km kevyttä (5.08/km). Keskisyke noin 10 lyöntiä alempana kuin samassa vauhdissa juoksumatolla!
Torstai: 10 km kevyttä. Siis vauhdin puolesta kevyttä (5.12/km), tuntumaltaan lenkki oli raskaimpia pitkään aikaan.
Perjantai: Lepopäivä ja aamuseitsemältä käynnistyneen Spartathlonin tilanneseurantaa.
Lauantai: 25,3 km J/K rytmityksellä 5,5 min / 0,5 min. Keskivauhti 5.10/km. Kohtuullisen mukavasti, alku tuntui suorastaan helpolta, mutta syy selvisi kun käännyin takaisin kotiinpäin ja lähdin puskemaan rajuun vastatuuleen.
Sunnuntai: 14 km J/K 9 min / 1 min, keskivauhti 4.48/km - kävelypätkineen. Kohtalaisen helppoa, viikon parhaan tuntuista juoksemista

Viikko yhteensä: 6 h 54 min / 81 km

Vko 40:

Maanantai: Juoksumatolla 18 km kevyttä lievästi kiihtyvällä vauhdilla (5.15 -> 4.55/km, viimeinen km 4.35). Päivän elokuvana Wolfgang Petersenin muutama vuosi sitten ohjaama umpisurkea katastrofihirvitys Poseidon. Karmeinta kuraa mitä olen vuosiin katsonut, onneksi en aikoinaan tuhlannut leffalipun hintaa tuohon roskaan. Kuntoiluhuoneen digiboksillakin leffa oli lojunut pari vuotta ja lopultakin pääsin sen poistamaan kovalevyltä.
Tiistai: 13 km kohtalaisen kevyesti 4.42/km keskivauhdilla
Keskiviikko: Juoksumatolla 20 km 4.55/km keskivauhdilla loivalla nousukulmalla
Torstai: 16,6 km kimppalenkki Turussa "Paavon polkuja" etsimässä.
Perjantai: Lepopäivä, oluella työkavereiden kanssa
Lauantai: 35,2 km J/K 9 min / 1 min rytmityksellä. Keskivauhti 5.17/km, hieman nihkeätä.
Sunnuntai: Danielilla oli lätkämatsi Kupittaalla. Pelin jälkeen vaihdoin kamat jäähallin vessassa ja juoksin muutaman mutkan kautta kotiin: 18,1 km: 5 km 4.55/km + 10 km 4.37/km + 3 km 4.54/km. Suhteellisen helposti.

Viikko yhteensä: 10 h 17 min / 121 km

Suurin haaste harjoittelun suhteen on tällä hetkellä vaivaava lievä motivaatiopula. Ainakin minun on vaikea motivoida itseäni lenkille ilman mitään tavoitetta ja juuri nyt minulla ei ole mitään tietoa seuraavista kilpailuistani. Odottelen vielä jonkun aikaa IAU:n suunnasta tietoa ensi vuoden 24 h MM-kilpailun ajankohdasta ja paikasta, mutta mikäli tätä tietoa ei pian tule on minun pakko ryhtyä lyömään lukkoon ensi vuoden kalenteriani.

Jo tälle vuodelle olin suunnitellut 48 tunnin kilpailua tavoitteena parantaa Kaustisen vesisadehelvetissä juoksemaani maantiereittien pohjoismaiden ennätystä, mutta tämä yritys jäi tekemättä. Ehkä ensi vuonna. Toisaalta myös toukokuussa Karhunkierroksella juostava Suomen ensimmäinen maastosatamailinen kiinnostaisi, vaikka kerran Karhunkierroksella rinkka selässä retkeilleenä muistan tuolloin vannoneeni, että varmasti en ikinä missään tapauksessa kyseiselle reitille lähde juoksemaan.

4 kommenttia:

  1. Minun on vaikea ymmärtää mitä järkeä tuossa Karhunkierroksen satamailisessa on. Karhunkierros on toki upea reissu vaikka itsekin vannoin, että ei koskaan enää. Mutta sama edestakaisin tuntuu oudolta, kun eihän siitä saa mitään erityistä. Tarkoitan siis, että mitään erityistä aikaa ei voi yrittää tai mitään muutakaan satamailiseen liittyvää. Miksi ei samantien kolme tai neljä kertaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän samansuuntaisia mietteitä olen pyöritellyt mielessäni, mutta olisihan tuolla tarjolla Karhunkierroksen satamailisen reittiennätys, minkä verran arvoa sitten moiselle antaa. Jenkeissähän muuten tilastoidaan myös maastosatamailisia, mutta siellä ne juostaan pääsääntöisesti aika tavalla helpommilla reiteillä kuin Karhunkierros. Kaiken lisäksi sata mailia on niin lyhyt matka, että joku maastojuoksun hyvin hallitseva suunnistaja tai seikkailu-urheilija on todennäköisesti aika vahvoilla tuossa kilpailussa, joten maantie-/rataultrakokemuksella tuolla ei ole kovin realistista tavoitella edes voittoa. 3-4 kierrosta muuttaisi tapahtuman luonnetta jo merkittävästi ja silloin kyseessä olisi oikea ultrajuoksukilpailu. En silti ole varma haluaisinko juosta Karhunkierrosta neljään kertaan, todennäköisesti en edes kahteen kertaan.

      Joku kumma vika vaan pitää ihmisessä olla, että tuollaiset järjettömyydet kiinnostavat, mutta toisaalta - toukokuu ensi vuonna on erittäin huono ajankohta yhtään mihinkään pidempään kilpailumatkaan, sillä silloin meillä on ylioppilasjuhlien valmistelu aika lailla pahimmillaan. Karhunkierroksen kisa kiinnostaisi siksikin, että siitä voisi selvitä parin päivän reissulla.

      Oikein hyvällä tuurilla IAU tietysti ajoittaa 24 h MM-kilpailun toukokuulle niin eipä tarvi sitten siihenkään osallistua.

      Poista
  2. pjh voisi sitten varmaan lopettaa ultraurheilun...järkeähän tässä ei ole koskaan ollutkaan eikä tästä "mitään erityistä" ole koskaan saanutkaan.
    Toisaalta kun tunnen herraa päällisinpuolin niin tämä mennee peruspessimistin kielikuvien joukossa osastoon "normaali".
    Sitten vaan kolme tai neljä kertaa putkeen jos on kompetenssia.

    Jari; motivaatiohan tullee pelkästä kunnonalenemisen pelostakin ? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, järki ja ultrajuoksu eivät kovin hyvin istu samaan lauseeseen ;-)

      Ei toi kunnonalenemisen pelko ihan huono motivaattori sekään ole, mutta jos ihan rehellisiä ollaan niin pelkästään siitä syystä en välttämättä jaksaisi kovin pitkään kammeta itseäni päivittäin lenkille kun kohtuullisen hyvässä kunnossa pysyy vähemmälläkin rehkimisellä.

      Poista