Tammikuun harjoittelu ei ole mennyt ihan niin nousujohteisesti kuin suunnittelin:
vko 1: 15:09 / 119 km (Loppiaisrogaining 7.45 / 41 km)
vko 2: 11:48 / 124 km
vko 3: 10:28 / 121 km
vko 4: 1:20 / 10 km
Maanantain lenkillä lumisessa ja pimeässä metsässä oikean reiden sisäsyrjässä tuntui pientä jomotusta, joka seuraavan yön aikana realisoitui turvotuksen ja kävellessäkin tuntuvan kivun asteelle. Oireet muistuttivat siinä määrin parin vuoden takaisen lievän revähdyksen oireita, että päätin suosiolla pitää loppuviikon lepoa kaikesta liikunnasta, myös lihaskuntoharjoittelusta ja hiihdosta.
Tänään olisi ollut talven ensimmäinen kotirataultrapäivä, mutta sen sijaan kävimme kävellen äänestämässä runsaan kilometrin päässä sijaitsevassa Piikkiön kirjastossa ja takaisin kävelimme toista reittiä, yhteensä noin kolme kilometriä. Se tämän vuoden kotirataultrasta siis. Hyvä uutinen kuitenkin oli se, että kävellessä reiteen ei enää koske ja turvotuskin on laskenut huomattavasti. Kenties ensi viikolla pääsen kokeilemaan juoksemista. Runsaan viikon tauko tässä vaiheessa vuotta ei tietenkään ole mikään katastrofi, mutta mikäli vaiva jatkuu pidempään on syytä ryhtyä harkitsemaan millaisia korvaavia harjoitteita olisi mahdollista tehdä. Hiihto ei liene yhtään juoksemista parempi vaihtoehto tässä tilanteessa, mutta uinti ja (sisä)pyöräily voisivat kenties onnistua.
Juoksutauon aikana on ollut aikaa suunnitella tulevia kilpailuja ja alan vähitellen taipua sille kannalle, että kevätpuolella juoksen Lohjan 6 h Ystävyysultran lisäksi mahdollisesti toisenkin lyhyehkön ultran, luultavasti 100 km tai 12 h, mikäli jostakin löydän kalenteriini sopivan. Kesäkuun Suomi-Juoksu olisi erinomainen vaihtoehto, mutta siellä lienen tänäkin vuonna talkooporukassa.
48 h juoksua ei näillä näkymin mahdu ohjelmaan tänä vuonna, mutta syyskuussa Puolan Katowicessa juostava 24 h MM-kilpailu on suunnitelmissa, jos joukkueeseen mahdun. Tämän hetkinen kuudes sijani Suomen MM-tilastossa takaa jännityksen säilymisen ainakin helmikuun lopulla juostavaan Endurance 24 h -kilpailuun saakka. Loppusyksystä kiinnostaisi käydä kokemassa Kolin Vaarojen Ultran polkumaisemat tai Mammuttimarssin haasteet.
Kreikassa syyskuun lopulla juostavan Spartathlonin ilmoittautuminenkin avautui äskettäin, mutta sinne en ole tänäkään vuonna lähdössä. Kenties ensi vuonna tai sitä seuraavana voisin harkita taas osallistuvani kyseiseen kilpailuun. Ellei satu olemaan jotakin kiinnostavampaa ohjelmassa.
Ei sun kunto riitä 24h:lle,ainakaan Suomen joukkueeseen. Pidennä vaan entisestään matkoja,niin menestystäkin tulee ja julkisuutta.
VastaaPoista