1.4.2012

Vko 13/2012

Päättyvällä viikolla kevät eteni ainakin Etelä-Suomessa melkoisin harppauksin eikä edes loppuviikon lumisateesta muodostunut sellaista painajaista kuin ennakkoon pelkäsin. Joskin tätä kirjoittaessani sää näyttää melkoisen ikävältä: lunta tupruttaa taivaan täydeltä ja maa on valkoisena.

Maanantai: 14 km (4.57/km), kevyttä lenkkeilyä edellispäivän nelikymppisestä palautellen. Lenkin päälle tein vähän lihaskuntoharjoituksia kotona.

Tiistai: 36,4 km (5.01/km). Danielilla oli lätkämatsi Turussa, joten tarjolla oli harvinaislaatuinen tilaisuus juosta pitkä lenkki arki-iltana, päättyen klo 22. Aikaa olisi ollut 40 km lenkkiinkin, mutta tyydyin niukasti yli kolmen tunnin suoritukseen. Viikossa kevät oli edennyt jättiaskelin ja sellaisista paikoista, joista vajaa viikko sitten ei ollut mitään mahdolisuuksia juosta pystyi nyt juoksemaan ongelmitta. Lenkin alkupuolelle tosin osui runsaan kilometrin pätkä jäistä ulkoilureittiä, jossa vauhti putosi yli 6 min/km.

Keskiviikko: 12 km (5.05/km). Pitkästä aikaa juoksin sykemittarin kanssa, tarkoituksena tehdä oikeasti kevyt ja palauttava lenkki ja tässä tavoitteessa onnistuinkin varsin hyvin.

Torstai: Edellisiltana olin kiinnittänyt huomiota 10 vuotta palvelleen pesukoneemme epämääräiseen käytökseen ja torstai-iltapäivällä Jaana ilmoitti, että pesukone on rikki, kaputt, kuollut. Taloudessa, jossa pesukone pyörii vähintään kerran päivässä, monesti useamminkin, tilannetta voi verrata lievää suurempaan katastrofiin. Edes minun mieleeni ei juolahtanut ehdottaa, että odotellaan josko lähiaikoina olisi hyviä pesukonetarjouksia jossakin. Ei, ainoa toimintamalli oli lähteä heti työpäivän jälkeen ostamaan uusi pesukone. Sellainen, jonka saa saman tien mukaan ilman viikkokausien odottelua. Sopiva kone löytyikin, vieläpä sellainen, johon rahamme riittivät ja hieman klo 17 jälkeen se oli lastattu auton takakonttiin. Kun pesukone oli saatu kyytiin annoin auton avaimet Jaanalle ja lähdin juoksemaan Turusta kotia kohti, parin pienen mutkan kanssa 18 km (4.41/km).

Kotona oli edessä vanhan pesukoneen ulos raivaaminen ja uuden paikalleen asentaminen. Danielin avustuksella homma onnistui mallikkaasti ja pian oli edessä uuden pesukoneen ensimmäinen käytännön testaus lenkkivaatteilla. Puhdasta tuli ja toivottavasti tulee seuraavat kymmenen vuotta, kuten edeltäjällään.

Perjantai: Aamu: 7,2 km. Aamulla oli ohjelmassa työpaikkani virkistyskerhon järjestämä perinteinen Cooper-testi Kupittaan sisäradalla. En ollut valmistautunut tähän käytännössä millään tavalla, tavoitteena oli juosta 3000 m ja välttää loukkaantumisia. Lyhyen verryttelyn jälkeen matkaan Kupittaan ratakierroksen ulkopuolella kiertävää 200 m kierrosta. Kierrosajat vakiintuivat 44-45 sek tasolle ja jo toisella kierroksella jouduin kärkipaikalle, jossa pysyinkin kunnes jäljellä oli 1,5 min. Siinä vaiheessa minua pari vuosikymmentä nuorempi ja melkoisesti nopeampi Jens kehitti sellaisen kirin, johon en pystynyt vastaamaan. Lopputulokseni 3220 metriä riitti kakkosijaan, 80 m Jensin takana. Tyydyttävä suoritus talven ensimmäiseksi vauhdikkaammaksi harjoitusjuoksuksi, erityisen tyytyväinen olen siihen, että takareidet eivät suorituksen aikana tai sen jälkeen oireilleet.

Jaana lähti iltapäivällä Danielin lätkäjoukkueen kanssa Tukholmaan kauden päätösmatkalle, joten jäin viikonlopuksi yksin kotiin. Mitäpä sitä terve nuori mies sellaisessa tilanteessa tekisi muuta kuin treenaa riittävästi. Aloitin urakkani juoksemalla perjantai-illalla kevyen 13 lenkin juoksumatolla.

Lauantai: Optimistisesti olin laittanut herätyskellon soimaan kello 7, tavoitteena päästä ulos juoksemaan kello 8. Kellon soidessa hiljensin sen ja käänsin kylkeä. Aamulenkille vääntäydyin lopulta kymmenen aikoihin ja ulos päästyäni totesin siellä satavan lunta. Onneksi ei kovin pahasti pyryttämällä, joten haitta oli lähinnä henkistä laatua. Lähdin hölkyttelemään Hepojoentietä Paimion suuntaan ja takaisin tulin parin mutkan kautta, yhteensä 25 km (4.52/km).

Kello 15 käynnistyi Ateenassa 24 h juoksu, jossa mukana oli myös kolme suomalaisjuoksijaa. Juoksun seuraaminen netin kautta oli kuitenkin melko toivotonta, sillä tulostietoja tippui verraten harvakseltaan. Sen verran kuitenkin pystyi päättelemään, että suomalaiset olivat aloittaneet hyvää lopputulosta enteilevällä vauhdilla. Kello 19 oli vuorossa päivän toinen liikuntasuoritus: 21 km 4.44/km -vauhdilla helpon tuntuisesti.

Sunnuntai: Tänään pääsin lenkille jo hieman ennen aamukymmentä. Tarkoitukseni oli juosta noin 35 km, mutta jonkun matkaa köpöteltyäni aloin ynnäilemään viikon aikana kertyneitä kilometrejä ja päätin jatkaa 40 km saakka. Lopulta päädyin tekemään vielä yhden lisämutkan lenkin loppuun, joten matkaa tuli kaikkiaan 44,1 km keskivauhdilla 4.56/km. Tärkeämpää kuin keskivauhti oli se, että juoksu tuntui helpolta ja vauhti pysyi jokseenkin tasaisena alusta loppuun. Suihkun jälkeen laskin viikon kilometrit ja päädyin tulokseen 191 km.

Iltapäivällä oli vuorossa eräs ammattipyöräilyn kevätkauden suurista klassikkokilpailuista, Ronde Van Vlaanderen, josta Eurosport lähetti ratkaisuhetket suorana. Koska TV:n katselu - jopa niinkin hienon lajin kuin ammattipyöräilyn seuraaminen - on äärimmäisen passiivista puuhaa päätin hyödyntää tämän ajan ja juosta vielä kevyen kympin juoksumatolla nautiskellen hienosta urheilutapahtumasta Peter & Christian Selinin selostuksella. Valitettavasti maailman paras yhden päivän kilpailujen mies Fabian Cancellara kolaroi ja joutui keskeyttämään kilpailun. Tiettävästi miehen solisluu murtui, joka tarkoittaa sitä, että hän on varmuudella pois ainakin ensi viikonlopun Paris-Roubaix -kilpailusta. Cancellaran loukkaantumisesta huolimatta Ronden lopusta muodostui huikea jännitysnäytelmä, jossa kotikentällään ajanut Tom Boonen oli loppujen lopuksi kirissä suhteellisen ylivoimainen ottaen jo kolmannen voittonsa tässä klassikkokilpailussa.

Saunan jälkeen olikin aika ryhtyä kaivamaan Ateenan 24 h -juoksun lopputuloksia ja lopulta selvisi, että sekä miesten että naisten kilpailujen voitot tulivat Suomeen ja Endurancelle. Naisten kilpailun voittaja Tuula Ahlholm ylitti kolmantena suomalaisnaisena 200 km rajan juosten uudeksi ennätyksekseen 202,04 km. Miesten kilpailun voittoon juossut Petri Perttilä päätyi täsmälleen samaan tulokseen ja ylitti jo seitsemännen kerran urallaan 200 km rajan 24 h juoksussa. Tämä nosti hänet Suomen kaikkien aikojen 200 km+ -listalla kakkossijalle.

Ai niin, ne viikon kokonaiskilometrit: 16 h 45 min / 201,5 km. Edellisen kerran olen 200 km ylittänyt harjoitusviikolla viime lokakuussa ja silloinkin viikkoon mahtui harjoituslenkkinä juostu Wihan Kilometrit 100 km -kilpailu. Nyt on kroppa suhteellisen väsyneen oloinen, joten on helppo todeta, että toista 200 km viikkoa ei tule perään. Varsinkin kun pääsiäisenä suuntaamme muutamaksi päiväksi Belgiaan tapaamaan vaihto-oppilasvuottaan viettävää Juliaa.

5 kommenttia:

  1. Upea viikko jossa on nuoremmillekin työnteon mentaliteettia !
    Eli mikään lajissamme ei tule ilmaiseksi.
    Täällä meillä kun tuo lumi vielä sulaisi niin perässä tullaan - toki omalla tasolla...

    VastaaPoista
  2. Kiitos Pasi, tulihan tähän viikkoon määrää luultavasti ihan tarpeeksi. Tehoja en edes yrittänyt pitää, mutta onhan tuo jatkuva alle 5 min/km -vauhti tällaiselle nylkylle sen verran reipasta, että kyllä sekin kropassa tuntuu.

    Nyt muuten näyttää täälläkin ulkona aika ikävältä, illan mittaan on tullut aivan liikaa lunta ja huomiseksi luvataan vielä lisää.

    VastaaPoista
  3. Onnittelut myös täältä päin huikeasta treeniviikosta! Kyllä tuollaiseen määrään saa todella keskittyä, jotta se toteutuu - jopa noinkin kokenut ultraaja. On siinä tiet nähneet kulkijan usein ja hartaasti. :) Jotenkin tuttua tuo, että täytyy hyödyntää lähes kaikki raot. Ja siitähän on vain todettava: ainahan se on mielessä, heh.
    Jotenkin näin hitaalle aloittelijalle teidän huippujen perusvauhdit ovat ihailtavan huikeita, määrien lisäksi.
    Toivottavasti kirjoitus intosi säilyy. On tässä jonkin aikaa tullu seurattua tätä sinun mainiota blogia. Ei muuta kuin kovasti tsemppiä ens viikkoon!!!

    VastaaPoista
  4. Kiitos mukavasta palautteesta, hauska kuulla että joku lukee näitä raapustuksia.

    VastaaPoista
  5. Kyllä näistä saa niin monenlaista irti. Jos nyt tässä jotain hyötyjä listaisi: Mukavaa luettavaa, tietoa, kokemuksia, lisämotivaatiota jne. Itse olen rakentanut pikku hiljaa omaa juoksuidentiteettiä seuraamalla ja kuuntelemalla teitä paljon kokeneita/juosseita juoksijoita. Kenellekään ei sovi mikään kopio, mutta vaikutteita, ideoita voi napata omaan harjoitteluun.

    Sinulta olen saanut vaikutteita ajan käytöstä juoksijana arkielämässä. Koskisen Pasilta olen saanut syvä luotaavaa filosofiaa ja paljon yleistietoa, joista olen suodattanut, ostanut osan, heh.
    Kuuntelen myös mielenkiinnolla kokeneiden juoksijoiden kommentteja ja vinkkejä. Mietin sitten sopivatko ne minun kohdalleni vai ei.

    Forrestg:n blogeja lukiessani näen ne lukuisat aamulenkit, joita huomaan lisänneeni lukiessani niitä tekstejä. Harjoittelunarkomaniaakin (jatkuvuutta) sieltä herkästi tarttuu, heh.

    Olen itse 3-vuorotyöläinen + 2lapsen isä, joten on joskus mentävä jo klo.4:n jälkeen tielle heräileen. Sillä se saattaa olla joskus päivän ainoa rako. Useimmat kokeneet juoksijat muistavat myös toppuutella. Eli paljon näistä saa. TSEMPIÄ JARI!!!

    VastaaPoista