15.4.2012

Vko 14-15/2012

Pari viikkoa on vierähtänyt edellisestä blogipäivityksestä. Kuten silloin arvelin vaati 201 km harjoitusviikko perään reilua keventelyä. Kun samoihin aikoin ilmaantui pieniä nuhan oireita päätin suosiolla pitää erittäin kevyen viikon. Tein jopa radikaalin päätöksen jättää juoksukamat kotiin kun lähdimme pääsiäisenä Belgiaan tapaamaan vaihto-oppilasvuottaan viettävää Juliaa. Näin viikkoon tuli peräti kolme lepopäivää.

Kun sää Belgiassa oli yhtä kylmä kuin kotimaassa ei päätös harmittanut edes perillä. Vaikka olenkin usein todennut juoksemisen olevan paras tapa tutustua uusiin matkakohteisiin oli Belgian matka hieno kokemus juoksemattomuudesta huolimatta. Hyvin paikat ja ranskan kielen hallitsevan paikallisoppaan opastuksella ehdimme parissa päivässä nähdä niin Brysseln keskeiset nähtävyydet, Bryggen hienon keskiaikaisen kaupungin sekä lähellä Ranskan rajaa sijaitsevan Tournain, jonka esikaupunkialuella Julia vaihto-oppilasvuottaan viettää varsin eläimellisessä seurassa. Sananmukaisesti. Taloudessa kun on runsaan kolmenkymmenen (!) koiran lisäksi muutamia kissoja, kukkoja, kanoja, vuohia, poneja, undulaatteja ja ties mitä eläimiä.

Viikon 13 harjoitusmäärä oli varsin maltillinen 5 h 24 min / 62,7 km, sisältäen siis kolme täydellistä lepopäivää. Viikon pisin lenkki oli tiistaina juoksemani kevyt 25 kilometrinen.

Kevyen viikon jälkeen oli vuorossa viimeinen määräviikko ennen Norjassa 28.4. juostavaa Ringerike Ultrafestival 12 h -kilpailua. Tehoharjoittelut pidin tällä(kin) viikolla minimissä ja keskityin rentoon pk-lenkkeilyyn, jota kertyi yhteensä 11 h 56 min / 152,1 km. Lauantaina juostiin 35. Karhu-Viesti Raumalta Poriin ja Endurance osallistui taas yleisurheiluseurat-sarjaan. Joukkueen kasaamisessa oli totutusti omat haasteensa ja pientä närää aiheutti allekirjoittaneen vastahankaisuus juosta Karhu-viestissä. En kuitenkaan halunnut riskeerata edessä olevaa 12 h kilpailua telomalla takareisiäni. Se olisi ollut enemmän kuin todennäköistä kun en ole tehnyt yhtään kovavauhtista harjoituslenkkiä koko talvena ja lyhyissäkin vauhdikkaammissa kiihdytyksissä takareiteni ovat oireilleet.

Kari Salomaa tuo Endurancen Karhu-viestin maaliin
Endurance sai lopulta liikeelle tasaisen ja vahvan joukkueen, jolla irtosi tyydyttävä seitsemäs sija kilpasarjassa vähemmän tyydyttävällä ajalla 3.00.15. Pientä harmitusta aiheutti myös minuutin tappio Finnish Marathon Runnersille. Perinteiseen Karhu-viesti -tyyliin osuusajat ja jossain määrin myös loppuajat ovat tänäkin vuonna enemmän tai vähemmän arpomalla generoituja. Virallisen tulosluettelon mukaan kun esim. Endurancen ankkuri kävi tiukan kirikamppailun sijoituksestaan loppusuoralla voittaen seuraavaksi sijoituneen joukkueen vain viidellä sekunnilla. Todellisuudessa Karhu-hallin juoksuradalla ei näkynyt yhdenkään toisen joukkueen ankkuria Karin tuodessa Endurancen viestiä maaliin. Kuulin myös osuusajoissa olleen jopa minuuttien heittoja juoksijoiden omilla kelloilla ottamiin aikoihin. Tämä tulosten arpominen on oleellinen ja vuodesta toiseen toistuva osa Karhu-viestiä, sijoitukset lienevät kuitenkin - ainakin suurimmaksi osaksi - oikein. Se 15 sekuntia silti ihmetyttää...

Masku-maratonin startissa
Masku-maratonin startissa. Voittaja Kari Hannonen #42
Tänään puolestaan juostiin Varsinais-Suomen maratonkauden avaustapahtuma, 9. Masku-Maraton. Koska tämä perinteinen ja tunnetusti hienosti järjestetty tapahtuma sopi ajallisesti hyvin seuraavaan kilpailuuni päätin juosta kilpailua edeltävän viimeisen vauhdikkaan pitkän lenkin Maskussa. En asettanut juoksuun mitään tarkkaa aikatavoitetta, vaan tavoitteena oli juosta rennosti ja kroppaa säästellen. Alamäkivoittoinen ensimmäinen kilometri lipsahti peräti 3.59, jonka jälkeen jarrutin vauhtia rajusti ja se tasaantui 4.15-4.20/km tasolle. Vauhti pysytteli kohtalaisen tasaisena, mitä nyt reippaahko tuuli ja reitin ylämäet hieman aiheuttivat heittelyä. Jokaisella huoltopisteellä otin pari mukillista järjestäjien urheilujuomaa ja kävelin juodessani rauhallisesti 20-30 sekuntia. Sijoituksesta en ollut kiinnostunut, keskityin vain omaan suoritukseeni.

Viimeiselle 10,5 km kierrokselle lähtiessäni satuin kuulemaan kuulutuksen, että olen kolmantena. Hämmästelin mielessäni kilpailun heikkoa tasoa ja jatkoin hölkyttelyä. 33 km kohdalla sain liikenteenohjaajilta tiedon, että olen yhdeksän minuuttia kärkeä ja kaksi minuuttia kakkosta perässä. Sopii hyvin, ei ole mitään tarvetta kiihdyttelyyn. Pari kilometriä myöhemmin näin hämmästyksekseni suoran päässä maratonilla kakkosena juoksevan Jaakko Pyykösen selän. Jatkoin omalla vauhdillani ja ero supistui nopeasti, kunnes hieman 38 km jälkeen, juuri ennen kierroksen pisintä ylämäkeä, ohitin hänet ja siirryin kakkoseksi. Edes lopussa en kuitenkaan halunnut lähteä kiristämään vauhtia, vaan jatkoin tasaisella vauhdilla maaliin. Maalilinjan ylitettyäni sain kuulla hävinneeni voiton vain runsaalla kolmella minuutilla, sillä voittoon juosseen Kari Hannosen vauhti oli hidastunut melkoisesti viimeisillä kilometreillä. Onneksi en tiennyt tätä, olisi voinut olla melkoinen kiusaus vetää muutaman kilometrin kiihdytys loppuun. Nytkin jouduin hieman jarruttelemaan lopussa, sillä viimeisellä kierroksella tulin laskeneeksi, että kolmen tunnin alitukseen riittäisi 4 min/km vauhti viimeisille kilometreille. Maltoin kuitenkin olla kiihdyttelemättä ja juoksin loppuun alkuperäisen suunnitelmani mukaan. Sen kolmen tunnin alituksen vuoro tulee joskus toiste.

Loppuaika 3.01.16 (4.17/km) oikeutti paitsi Masku-Maratonin kokonaiskilpailun kakkossijaan myös M45-sarjan voittoon, josta sain palkinnoksi 50 euron lahjakortin Maskun Kalustetaloon. Eihän tulos kovin ihmeellinen ole, mutta loppuaikaa tärkeämpää tässä harjoituksessa oli se, että juoksu pysyi rennon tuntuisena loppuun saakka ja siinä tavoitteessa onnistuin. Tästä on hyvä aloittaa keventely kohti vuoden ensimmäistä ultrakilpailua, jossa tavoitteena on reilu parannus omaan, kuuden vuoden takaiseen 12 h ennätykseeni 128,866 km.

5 kommenttia:

  1. moro, mukava kuulla kuinka juoksu sujui M45 sarjan kärjessä. Itse tulin maaliin n. 0,5 h myöhemmin, ennätysajassa 3.29. Reitin loppuosa oli aika raskasta taivalta näin 4 maran kokemuksella ja eilisen päivän kunnolla. Mutta tapahtuma oli hyvä ja auringonpaiste viimesiteli hienon iltapäivän. Tsemppiä tulevissa juoksuissa. t. Jukka R

    VastaaPoista
  2. Kiitos Jukka ja onnittelut ennätyksestä! Masku-maraton on hieno tapahtuma ja reitistäkin pidän, mutta ei se todellakaan ole ihan helppo saati nopea, joten varmasti tulet vielä ennätystäsi parantamaan reilusti.

    Tsemppiä sinullekin tuleviin juoksuihin ja harjoitteluun!

    - Jari

    VastaaPoista
  3. Moro, katselin Garmin raporttiasi Maskulta. Tarkasti oli 310 matkan mitannut. Mulla 610 sai matkaksi 42,8 km. Heitto on mielestäni aika suuri, vaikka sippasinkin lopussa en kyllä noin paljon kiemurtanut. Onkos tuossa joitain muitakin mittaustarkkuuteen vaikuttavia säätöjä kuin tallennustiheys. Oli 1/s. Jukka

    VastaaPoista
  4. Eipä tuossa muita tarkkuuteen vaikuttavia säätöjä mun tietääkseni ole kuin tarkennustiheys. Merkillisen tarkka tosiaan oli mittaustulos, yleensä 310 on maratoneilla näyttänyt 42,4-42,6 km nurkilla olevia lukemia. Ei tuo 42,8 km kovin paha heitto sekään mielestäni ole, virheeksi tulee hieman yli prosentti ja yleensä on hyvin harvinaista että juoksija juoksee tarkasti lyhyintä mahdollista mittauslinjaa pitkin, joten aavistuksen verran lisämatkaa tulee lähes joka juoksijalle.

    VastaaPoista
  5. Sellainen juttu tuli vielä mieleen, että Maskussa laitoin Garminin päälle n. 15-20 min ennen starttia. Yleensä lenkille lähtiessä laitan mittarin päälle vasta kun olen ulkona ja odottelen että satelliitit löytyvät ja lähden saman tien liikkeelle. Tällöin on joskus lenkin alkuosassa ollut huomattavia heittoja niin matkan kuin kuljetun reitin suhteen.

    VastaaPoista