31.12.2012 - 6.1.2013
Vuoden 2013 ensimmäinen viikko ei tuonut merkittäviä muutoksia harjoitustahtiini, vaan perusnylkytys jatkui. Sen verran vuoden vaihtuminen vaikutti että Excelissä muhii jo ensimmäiset versiot Steenbergenin MM 24 h -kilpailun vauhdinjakoa ja huoltoa varten.
Maanantai: Vuoden viimeisenä lenkkinä juoksin matolla 20,3 km kevyttä (5.16/km). Oli "pakko" venyttää lenkkiä sen verran, että sain joulukuun km-kertymän puristettua yli kuudensadan. Edellispäivän nelituntinen painoi jaloissa sen verran, että juoksin lenkin melkoisen rauhalliseen tahtiin, sykettä tarkkaillen.
Tiistai: 18 km varovaista hölkyttelyä. Uudenvuodenpäivän kunniaksi tein viikon ainoan ulkolenkin. Tiet olivat paikoitellen sellaisen peilijään peitossa, että jopa Sarvan nastalenkkareilla sai tarkkaan katsoa mihin jalkansa asettelee.
Keskiviikko: Juoksumatolla 17,3 km kiihtyvällä vauhdilla (5.20 - 4.00 /km). Sykekäyrä pysyi lähes viivasuorana, kunnes vauhdin pudotessa alle 4.30/km ampaisi jyrkkään nousuun.
Torstai: Juoksumatolla 21,5 km rennosti (keskivauhti 4.49/km). Perusköpöttelyä.
Perjantai: Juoksumatolla 17,5 km kevyttä pk-lenkkeilyä.
Lauantaina hyppäsimme Jaanan kanssa hieman ennen kahdeksaa autoon ja ajelimme Esport Arenalle Espooseen. Kamat vaihdettuani törmäsin Akuun ja Kimiin, jotka olivat siinä vaiheessa kiertäneet rataa jo parin tunnin ajan. Hyppäsin muutaman kierroksen ajaksi seuraan kuulumisia vaihtamaan ja jatkoin sen jälkeen omalla vauhdillani. Yhteensä lenkille tuli mittaa 48 km ja aikaa kului muutama sekunti yli neljän tunnin. Esportin mondon kovuus tuntui tottumattomissa jaloissa ja illalla jalat olivat huomattavasti pahemmin jumissa kuin normaalisti kevyen pitkän lenkin jälkeen. Illalla laskin seitsemän päivän km-saldoksi sunnuntaista lauantaihin 188 km, mutta kalenteriviikon määrä toki jäi reilusti vähäisemmäksi.
Sunnuntai: Juoksumatolla 17,3 km kevyesti jalkoja säästellen ja sykettä tarkkaillen samalla kun seurasin TV:stä Tour de Skin miesten kilpailun ratkaisuhetkiä.
Viikko yhteensä: 160 km / 13,5 h.
Juuri tätä kirjoittaessani osui silmiini viime syksyn SM-maratonilla pronssimitalille juosseen Harri "ForrestG" Nissisen lupaus voittaa Spartathlon ensimmäisenä suomalaisena lähivuosien kuluessa. Kovaa puhetta mieheltä, jonka ensimmäinen ultra on ollut jossain epämääräisessä tulevaisuudessa vuosien ajan, mutta seuraan ehdottomasti mielenkiinnolla projektin etenemistä. Harrilla kun on tähänkin saakka ollut tapana pistää tavoitteet korkealle ja myös saavuttaa ne.
Mielenkiintoista noin yleisesti ottaen tosin on se, että Spartathlonin voittamisesta tai ylipäätään huipputulosten tekemisessä ultrajuoksussa puhuvat eniten ne juoksijat, jotka eivät ole startanneet yhteenkään ultrajuoksukilpailuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti