4.2.2013

Vko 5 / 2013

28.01. - 03.02.2013:

Edellinen viikko päättyi juoksumaton kärähtämiseen kesken kotirataultran. Maanantaiaamuna soitin Tunturin valtuutettuun huoltoon Turussa ja sain kuulla huoltomiehen ehtivän paikalle vasta perjantaina. Siis edessä olisi neljä päivää loskassa juoksemista. Peruspositiivisena luonteena koetin toki kääntää asian niin päin, että tarjolla on sentään sohjoa ja plussakelejä eikä kolmenkymmenen asteen pakkasta.

Maanantai: 12,6 km tahmeaa sohjossa tarpomista (5.17/km). Jopa Sarvan nastalenkkarit luistivat holtittomasti vetisessä sohjossa.

Tiistai: 14,4 km sohjossa tamppaamista, jokseenkin vastenmielistä puuhaa. Pitoa yhtä paljon kuin edellisenä päivänä.

Keskiviikko: 11,1 km sohjossa rämpimistä. Lenkin päälle kevyt lihaskuntoharjoitus kotona.

Torstai: 15,2 km Turussa, Karikon kierroksella. Sohjoa ja liukasta jäätä. Tympeää. Kaikin puolin väkinäinen lenkki.

Tiesin jo lenkille lähtiessäni että saadakseni tammikuun km-saldon 600 km paremmalle puolelle pitäisi lenkille tulla mittaa 21 km. Ei todellakaan tuntunut kovinkaan tärkeältä tavoitteelta tarvottuani reilun kympin nolla-asteisessa vesisateessa ja jäisessä sohjossa.

Perjantai: Pidin töistä etäpäivän juoksumaton korjaajan takia. Ovikello soikin pian aamukahdeksan jälkeen ja huoltomies kävi toteamassa että kyllä, maton moottorista tuprahtaa ikävä käryävän sähkölaitteen tuoksu kun laitteen kytkee päälle. Hetken tilannetta ihmeteltyään hän totesi, että ainakin moottori pitää vaihtaa. Tämän jälkeen hän lupasi palata asiaan ensi viikon loppupuolella. Takkahuoneeseemme tässä vaiheessa pöllähtänyt musta savupilvi ei ollut peräisin käryävästä juoksumaton moottorista, vaan korvistani. Siis vielä viikko sohjossa ja jäällä tarpomista. Vähintään. Kuin ihmeen kautta sain kuitenkin itseni hillittyä enkä kertonut suoraan mitä mieltä olen Tunturin takuuhuollosta.

Torstain ja perjantain välisenä yönä lämpötila oli pudonnut reilusti pakkasen puolelle ja lähtiessäni lenkille hieman klo 16 jälkeen oli yhä muutama aste pakkasta. Oli suoranaista juhlaa juosta kovalla jäällä pehmeän ja nuljuvan sohjon sijasta. Jäisellä tienpinnalla Sarva Xerot ovat elementissään ja pito oli erinomainen, vaikkakin muutamissa paikoin jää oli niin epätasaista että nilkkojen vääntyminen oli lähellä. Nautiskelin 14 km 4.46/km keskivauhdilla ja ensimmäisen kerran tämän viikon aikana juokseminen tuntui mukavalta lajivalinnalta.

Lauantai: Viikon pitkän lenkin tein Esport Arenalla Espoossa: Ensimmäiset kilometrit olivat hieman tukkoisia, mutta kympin jälkeen juoksu alkoi helpottaa ja vauhti putosi suuremmin yrittämättä hieman alle 5 min/km. Lenkille tuli lopulta mittaa tasan 40 km, keskivauhdilla 5.01/km. Ensimmäistä kertaa jalassa olleet Asics Gel Sky Speedit osoittautuivat hieman liian koviksi Esportin betoninkovalle mondolle.

Sunnuntai: 22,6 km jäisellä tiellä (5.08/km). Perusvääntämistä hienossa auringopaisteessa ja muutaman asteen pakkasessa.

Viikko yhteensä:  11 h 21 min / 130 km.


2 kommenttia:

  1. Pysyhän nyt pystyssä eli terveenä.

    Olet juossut siksi paljon matolla että yhtäkkinen paluu ulos liukkaalle on iso muutos lihaksille - kuten tiedät.

    Mielenkiintoinen korjaaja kun saapuu paikalle ilman varaosia...edes tavanomaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kelit pysyisi nykyisenkaltaisena eli nippa nappa pakkasen puolella eikä uutta lunta tulisi niin juoksukelit ulkona ovat jopa siedettävät. Itse asiassa eilen oli oikeasti nautinnollista juosta ulkona vaikka jäinen tienpinta oli monin paikoin niin muhkurainen että nastalenkkareillakin sai varoa. Rasitusvammojen tai loukkaantumisen riski on tietenkin ulkona juostessa tähän aikaan vuodesta olemassa, mutta se on otettava osana lajin vaaroja ;-)

      Joo, kieltämättä hieman hämmästytti Tunturi-huollon toiminta ja asenne. Pidetään ihan normimeininkinä että keskellä liukkainta talvea juoksumaton kuntoon saamista saa odottaa pari viikkoa...

      Poista