24.11.2013

Vko 46-47 / 2013

11.11. - 24.11.2013:

Viikon kuluttua on joulukuu ja tänään satoi Piikkiössä ensimmäisen kerran lunta tämän talven aikana. Syksy on siis ollut olosuhteiden puolesta poikkeuksellisen hyvä juoksemiseen, vähemmän hyvä hiihtäjille ja luistelijoille, mutta jokainen on itse lajinsa valinnut. Erinomaisista olosuhteista huolimatta juoksumotivaationi on pahemman kerran hukassa: IAU:n arpominen ensi vuoden 24 h arvokilpailujen kanssa jatkuu näemmä loputtomiin. Omalta osaltani voin todeta, että kärsivällisyyteni ei riitä loputtomiin ja mikäli kyseisen arvokilpailun ajankohtaa ja paikkaa ei lähiviikkoina julkisteta ryhdyn suunnittelemaan ensi vuoden kalenteriani siltä pohjalta, että en osallistu MM-kilpailuun.

Tilanne on sikäli herkullinen, että tulosteni puolesta minun ei tarvitse jännittää paikkaani MM-joukkueessa, vaan päätös osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä on täysin omissa käsissäni. Amatööriurheilijan vapauden ansiosta en joudu päätöksessäni huomioimaan myöskään lajiliittoa tai sponsoreita. Arvokilpailuihin osallistumiseen ja niissä menestymiseen velvoittavaa tukea harjoitteluuni kun olen saanut tasan nolla euroa. Joka taitaa olla melko tarkkaan koko Suomen ultrajuoksumaajoukkueen saaman valmennustuen keskiarvo.

Jos en osallistu ensi vuoden 24 h MM-kilpailuun, on vaihtoehtoja tarjolla runsaasti eri puolilla maailmaa - myös kotimaassa. Toukokuussa juostava / rämmittävä Karhunkierroksen satamailinen houkuttaisi, mutta en voi kiistää etteikö kiinnostavia kilpailuja olisi muitakin. Pian on joka tapauksessa valintojen aika ja sen jälkeen löytyy taas kaipaamaani harjoitusmotivaatiotakin. Minulle ei riitä tavoitteeksi harjoitteluun vain kunnossa pysyminen ja painonhallinta. Tarvitsen kalenteriin merkityn päivämäärän, jolloin kaiken pitää osua kohdalleen - fyysisesti ja mentaalisesti.

Kokemuksesta tiedän, että tavoitteen kirjaaminen kalenteriin terävöittää suhtautumistani harjoitteluun ja kaikkeen urheiluun liittyvään tekemiseen merkittävästi. Kolmen kuukauden kevyehkön perusharjoittelukauden jälkeen alan vähitellen kaivata harjoittelua kohti edessä häämöttävää, riittävän kovaa tavoitetta.

Parin viime viikon liikunnat on lyhyesti kuitattu:

Vko 46: 5 h 48 min / Juoksua 51 km
Vko 47: 9 h 10 min / Juoksua 101 km

2 kommenttia:

  1. Motivaatio ei ole pohjaton kaivo kenelläkään.
    Itseään on kyettävä vanhemmiten haastamaan myös harjoituksissa - ilman tavoitteita tämä on mahdotonta.

    VastaaPoista