Yhteenvedon aika

Pikainen yhteenveto vuoden 2011 harjoitusmääristäni:

• 01: 330,4 km (32 h 26 min) - Loppiaisrogaining 8 h
• 02: 385,2 km (33 h 35 min)
• 03: 370,5 km (32 h 46 min)
• 04: 275,3 km (25 h 19 min) - Täby Extreme Challenge 100 miles, DNF 100 km 9.59
• 05: 570,6 km (57 h 04 min) - Salpausrogaining 12 h
• 06: 624,1 km (54 h 45 min) - Perniön yömaraton 3.02.39
• 07: 541,4 km (64 h 47 min) - Bodominjärven ultraintervalli 8 x 13 km 8.15.56
• 08: 502,9 km (59 h 24 min) - Kaustinen 48 h 373,142 km
• 09: 548,0 km (51 h 46 min)
• 10: 679,2 km (61 h 50 min) - Wihan Kilometrit 100 km 8.51.34
• 11: 533,4 km (51 h 31 min) - Bislett 24 h 200,918 km
• 12: 232,0 km (20 h 34 min)
• Yht: 5593 km (546 h 24 min)

Lisäksi mm. hiihtoa 209 km, kaikki vapaalla tyylillä ja pyöräilyä 520 km. Yhteensä käytin harjoitteluun vuoden 2011 kuluessa aikaa 580 h 11 min (n. 1 h 35 min / vrk).

Kilpailut

Täby Extreme Challenge 100 miles: DNF 100 km
Tähän kilpailuun osallistuin vain koska sain edellisvuoden Gax Trans Scania -kilpailun voitosta palkinnoksi ilmaisen osallistumisen. Koko kevään harjoitteluni oli melkoisen rikkonaista, joten odotukset eivät olleet kovin korkealla. Silti uskoin pystyväni suoriutumaan päämatkan maaliin enkä lähtenyt vaihtamaan matkaa lyhyemmäksi ennen lähtöä. Alkuvauhti oli kuntooni nähden turhan rajua ja jo 40 km paikkeilla jalat olivat aivan jumissa. Päätin keskeyttää hyvissä ajoin, jotta palautuminen tapahtuisi nopeammin. Kiitos ruåtsalaisten eriskummallisten sääntötulkintojen en edes virallisesti keskeyttänyt, vaan minut siirrettiin 50 mailin kilpailuun.

Perniön Yömaraton: 3.02.39
Nopein maratonini pariin vuoteen, ilman vauhtiharjoittelua, keventelyä tai muuta hömppää. Edellisillan pizza- ja oluttankkaus osoitti tehonsa. Jälkipuolisko viitisen minuuttia ensimmäistä nopeampi.

Bodominjärven Ultraintervalli 8 x 13 km: 8.15.56
Suomen ensimmäinen ultraintervalli, johon lähdin mukaan saadakseni hyvän ultraharjoituksen ja yli 200 km harjoitusviikon. Vauhti pysyi melko tasaisena ja vaikka aamuyön startit olivat hankalia sujui juoksu helposti loppuun saakka.

Kaustinen 48 h: 373,142 km
Vuoden pääkilpailu, joka viheliäisistä olosuhteista (sadetta noin 30 h) huolimatta meni tuloksellisesti hyvin. Vuorokaudet n. 208 km + 165 km, parannettavaa siis jäi toiseen vuorokauteen reippaasti.

Wihan Kilometrit 100 km: 8.51.34
Kelvollinen suoritus tasaisella vauhdilla ilman mitään keventelyä, tankkausta tai muutakaan ennakkovalmistautumista. Viikon kokonaiskilsat yli 200. Urani toinen satasen SM-pronssi, edellinen tuli kolme vuotta aikaisemmin Suomi-Juoksussa lähes samalla ajalla, mutta täysin erilaisella vauhdinjaolla (4.28+4.23 vs 3.49+5.02).

Kaarinan Syysmaraton: 3.07.44
Harjoituslenkkinä viikko Wihan satasen jälkeen. Ei mitenkään herkän tuntuista menoa, mutta nihkeydestä huolimatta vauhti pysyi tasaisena alusta loppuun, puoliskot 1.34+1.33.

Bislett 24 h indoor challenge: 200,918 km
El Grande Katastrof! 12 h meni kohtalaisesti (126 km), mutta sen jälkeen juoksu romahti täysin jo 10 h kohdalla alkaneiden vatsavaivojen jatkuessa tunnin toisensa jälkeen ja kaiken energian tullessa saman tien ulos. Lopulta petti pää ja ryömin suihkuun 200 km täyttyessä pari tuntia ennen kilpailun päättymistä.

Kinkkua sulatellessa

Luulin pääseväni pian normaaliin harjoitusrytmiin Bislettin 24 h -kilpailun jälkeen, mutta edes kahta viikkoa en pystynyt ongelmitta juoksemaan. Toisella treeniviikolla alkoi oikea pohje kiukutella ja ulkona vallinneet jäätävät olosuhteet eivät oleellisesti helpottaneet jalkaan kohdistuvaa rasitusta kun jokaista juoksuaskelta piti jännittää.

Juoksinkin huomattavan osan lenkeistä juoksumatolla, mutta ilmeisesti lenkkivauhtien kiristäminen - jopa alle 5 min/km keskivauhteihin - johti pohkeen totaaliseen jumiutumiseen. Tämän seurauksena oli ainakin jouluna aikaa mässyttää kinkkua kaikessa rauhassa juoksemisen häiritsemättä, sillä jouluviikolla tein vain kolme juoksulenkkiä. Keskiviikon 15 km lenkin jälkeen pohje oli seuraavana päivänä niin kipeä, että kävely oli nilkuttamista. Parin lepopäivän jälkeen kokeilin pohkeen kestävyyttä jouluaattoaamuna 3 km (kyllä!) lenkillä juoksumatolla ja kun jalka ei lenkin jälkeenkään kipuillut uskalsin joulupäivänä tehdä jopa runsaan 7 km kevyen lenkin. Kun pohje ei siitäkään suuremmin ärtynyt uskaltauduin mukaan tapaninpäivän aamuna Turun lenkkiporukan perinteiselle 30 km kinkunsulattelulenkille.

Tapaninpäivän lenkille uskaltautui tällä kerralla seitsemän uhkarohkeaa uhmaamaan talven rajuinta myrskytuulta. Allekirjoittaneen lisäksi kinkkua olivat sulattelemassa Janne Klasila, Jyrki Kukko, paikallisopas Pasi Malinen, Erkki Laitila, Juha Kalliovaara sekä Jaana Thorström. Kipuileva pohje oli lenkillä pienimmästä päästä ongelmia, sillä Hirvensaloa kiertävällä, merenrantojen läheisyydessä kulkevalla lenkillä pääsi ajoittain puskemaan sellaiseen vastatuuleen, etten muista 30-vuotisen juoksu-urani aikana moista kokeneeni. Tuulen lisäksi sai pitää silmät auki kaatuilevien puiden, tuulen lennättämän irtotavaran (mainostauluja, bussikatoksia, roskapönttöjä, pienemmästä rojusta puhumattakaan) takia. Lenkille tuli mittaa 31,4 km ja keskivauhti oli hieman alle 6 min/km, jota voi olosuhteisiin nähden pitää aivan kelvollisena.

Ollessani lähdössä lenkille hieman klo 9 jälkeen kotoamme katkesivat sähköt ja puskaradion sekä netin kautta saadut tiedot saivat meidät varautumaan jopa vuorokausien sähkökatkoon. Kannoin sisälle laatikkokaupalla takkapuita, etsimme kaikki talosta löytyvät kynttilät ja otsalamput valmiusasemiin. Lisäksi hain ulkovarastosta Trangian ruoan lämmittämistä varten ja Jaana haki läheiseltä huoltoasemalta - jossa sähköt toimivat - makkaraa takassa lämmitettäväksi. Kun kaikkien näiden valmistelujen jälkeen sähköt kytkeytyivät päälle hieman klo 17 jälkeen, noin 8 h katkon jälkeen, olimme lähes pettyneitä. Onneksi pääsimme näin vähällä, sillä tätä kirjoittaessani osa Kaarinasta on kolmatta päivää ilman sähköä ja vettä.

Sähkökatkon jännittäminen vei huomion pohkeesta, joten vasta illalla huomioin, että reilun kolmenkympin lenkki ei aiheuttanut harmillisia tuntemuksia jalkaan. Tiistaina hölkkäsin runsaan kympin lenkin erittäin kevyellä vauhdilla ja tänään (keskiviikkona) juoksin 13 km kevyesti matolla, ilman mainittavampia tuntemuksia. Kenties tästä kuitenkin päästään tammikuussa harjoittelemaan normaaliin malliin.

Paluu takkahuoneeseen

Bislettiin 24 h -kilpailusta on kulunut runsaat kaksi viikkoa. Kilpailun jälkeinen palautuminen tapahtui nopeasti vahvistaen käsitystäni, että annoin aivan liian helposti periksi, ilman mitään todellista syytä. Kun yleensä olen 24 h kilpailjen jälkeen pitänyt kahden viikon täydellisen juoksutauon niin nyt kroppa tuntui lähes normaalilta jo pari päivää kilpailun päättymisen jälkeen.

Petri Perttilä matkalla pohjoismaiden ennätykseen

Viikon maltoin pitää totaalilepoa ja sen jälkeen aloittelin kevyttä lenkkeilyä. Joulukuun alussa Suomen talvi alkoi näyttää viheliäisimpiä puoliaan ja olosuhteet ovat viime päivinä olleet melkoisen ikävät. Viime viikon viidestä lenkistä peräti kolme tein takkahuoneessamme juoksumatolla. Itse asiassa lauantainakin olisi mieleni tehnyt matolle, sillä olin yhdessä M50-sarjan 24 h SE-mies Sakari Hakan kanssa Helsingissä, Tennis Club Finlandin tiloissa valvomassa Petri Perttilän huikeaa, pohjoismaiden ennätyslukemiin 238,46 km päättynyttä 24 h juoksumattosuoritusta ja kävin tekemässä vajaan tunnin lenkin suorituksen ohessa. Ulkona satoi rakeita vaakasuoraan, tienpinta oli jäisen sohjon peitossa ja tuulta oli vähintäänkin riittävästi.

Viime viikolla juoksua tuli yhteensä 4 h 42 min (58 km), josta 32 km juoksumatolla ja 26 km ulkona jäisillä tai sohjoisilla teillä. Koska Turun seudulla ei ole yhtään kestävyysjuoksuharjoitteluun soveltuvaa sisäjuoksupaikkaa tulee talven aikana juoksumattoa kulutettua luultavasti varsin runsaasti. Esport Arenalle tai Uudenkaupungin kuntoputkeen kun ei kovin usein ole aikaa lähteä juoksemaan. Niin loistavia harjoituspaikkoja kuin nämä kaksi ovatkin.

Joulukuun aion ottaa harjoittelun suhteen varsin rennosti ja palata normaaliin harjoitustahtiin tammikuun alussa. Kenties siihen mennessä tiedän jotakin ensi vuoden kilpailuohjelmastani. Tällä hetkellä kun ainoa varmuudella kalenteriini tehty merkintä on 12.05.2012 Lohjalla juostava 6 h ystävyysultra, jonka järjestelyistä vastaa tuolloin pyöreät 60 v täyttävä ultrajuoksulegenda Seppo Leinonen.

Vaikka Bislettin 24 h kilpailu tuntui kaikin puolin pettymykseltä sain siellä kuitenkin yhden 200 km ylityksen vuorokaudessa lisää tilastoihin, joka nosti minut Suomen kaikkien aikojen 200+ tilastossa jaetulle kakkossijalle yhdessä Jari Soikkelin kanssa. Petrin viime viikonloppuna juoksumatolla juoksema 238,46 km oli hänelle kuudes 200+ juoksu, joten Suomen 200+ tilaston kärki näyttää ennen helmikuun lopussa juostavaa Endurance 24h -kilpailua tältä:

• Seppo Leinonen ... 19
• Jari Soikkeli, Jari Tomppo, Petri Perttilä ... 6
• Pekka "Ashprihanal" Aalto, Janne Kankaansyrjä, Tero Töyrylä, Outi Siimes ... 5