Vko 17 / 2014

21.-27.04.2014:

Turussa linnunpöntöilläkin on katuosoitteet

Viime viikosta ei ole oikein mitään painokelpoista kirjoitettavaa. Maanantain Ruissalon kävelyretkestä 12 x 1 min hölkkäpätkineen mainitsin jo edellisessä blogitekstissä ja muutenkaan viikon harjoittelu ei varsinaisesti näytä kansainvälisen tason tuloksiin tähtäävän urheilijan treenaamiselta.

Ma: 2 h 4 min patikointia Ruissalon poluilla Jaanan kanssa, seassa 12 x 1 min kevyttä juoksua jalkaa tunnustellen
Ti: 10,5 km hiihtoa vapaalla tyylillä Paimion hiihtoputkessa. Hiihtäminen on tällä hetkellä laji, jossa akilles vaivaa vähiten, mutta kyllä hiihtäessäkin huomaa, että jalka ei ole kunnossa. Vesijuoksua en ole tosin kokeillut - enkä kokeile. Joku raja sentään.
Ke: 22 min lihaskuntoharjoitus kotona. Vatsaa, etu- ja takareisiä, selkälihkset, etunojapunnerruksia ja 3 min lankku
To: 32 km kevyttä pyöräilyä ulkona. Jopa pyöräillessä jalkaan koskee, edes talvella jalan ollessa muka oikeasti huonona pyöräily ei tehnyt kipeää.
Pe: Lepo, vietimme laatuaikaa Jaanan kanssa nauttien hyvästä ruuasta Viikinkiravintola Haraldissa ja sen jälkeen kulttuurista teatterissa.
La: Muutama tunti puuhastelua pihatöiden parissa, Jaanan kanssa 4 km kävelyä, seassa 3 x 2 min kevyttä juoksua + 15 min lihaskuntoharjoitus kotona.
Su: Muutama tunti pihatöitä + 35 km kevyttä pyöräilyä.

Lisäksi olen venytellyt ja tehnyt akillesjännettä voimistavia liikkeitä useamman kerran päivässä, mutta niiden hyödyllisyydestä en ole kovin vakuuttunut. Tällä hetkellä akillesjänne on lähes kivuton kävellessä ja levossa, varpaillenousut onnistuvat joskin vasemman jalan varpaillenousu tekee kipeää. Kaikki urheiluun viittaavakin aiheuttaa akillesjänteen kipeytymisen.

Viikko yhteensä: 6,5 h

Vko 14-16 / 2014 - Taas telakalla

Etelä-Suomalaista erämaamaisemaa upeimmillaan

31.03. - 21.04.2014:

Lähes pari kuukautta pystyinkin harjoittelemaan ennen kuin jo parantuneeksi kirjattu akillesjänteeni alkoi taas vaivata.

Viikolla 14 oli tarkoitukseni aloittaa ensimmäinen nousujohteinen määräjakso kohti kesäkuun puolivälissä juostavaa Laulasmaa Ultraa. Tämä viikko menikin vielä kohtuullisesti, joskaan määrää ei tullut lähellekään suunnitellusti: Viikko yhteensä vain 10,5 h, huolimatta Endurancen viikonloppuleiristä Vierumäellä.

Viikko 15 meni erinäisten syiden puolesta harjoittelun suhteen läskiksi, viikon harjoitusmäärä jäi seitsemään tuntiin, lähinnä parin turhan lepopäivän takia. Perjantaina kävin hierojalla ja vaikka mainitsin, että edellisen hierontakerran jälkeen akillesjännettä oli särkenyt pari päivää murjoi hän jännettä vielä edelliskertaakin raivokkaammin. Tunnetuin seurauksin.

Lauantain Karhu-viestiin jouduin mukaan puolipakolla ja väänsin 5,2 km osuuteni surkealla 3.51/km keskivauhdilla myrskyiseen myötätuuleen joka riipi ajasta pois varmasti 5-6 sekuntia per kilometri. 

Sunnuntain penkkiurheilijan unelmapäivää (Lontoon maraton ja Paris-Roubaix, yhteensä työpäivän verran huimaa penkkiurheiluviihdettä) oli tarkoitukseni juhlistaa kuuden tunnin kevyellä juoksumattolenkillä. Jo kahden tunnin kohdalla alkoi vasemmassa akillesjänteessä tuntua ikävältä. Vaihdoin jalkaan toiset kengät, joihin olin pohjallisen alle tehnyt lisäkorotuksen kantapään alle. Siitä ei kuitenkaan ollut apua ja 2,5 tunnin kohdalla jalka tuntui jo todella ikävältä. Puoliväkisin väänsin kolme tuntia täyteen ja painelin suihkuun.

Viikko 16 menikin sitten täysin harakoille urheilun suhteen. Alkuviikosta akillesjänne oli niin kipeä, että maanantainen Suomi-Juoksun reitinmittaussessio kävelyineen ja pyöräilyineen oli todella tuskallinen kokemus. Koko viikko meni nilkuttaessa ja särkylääkkeitä popsiessa. Venyttelyä kokeilin, mutta vaikuttaa siltä, että mitä enemmän jännettä koetti venyttää sitä kipeämmäksi se tuli. 

Siinä se on: tulehtunut akillesjänne. 

Pääsiäisenä saatiin Suomessa nauttia mahtavan upeista ulkoilukeleistä, mutta oma liikuntani jäi Jaanan kanssa tehtyihin, sinänsä hyvänmittaisiin kävelylenkkeihin.

Lauantaina teimme kahden tunnin vaelluksen Piikkiön Linnavuoren poluilla, sunnuntaina kiersimme Teijon retkeilyalueen polkuja kolmen tunnin ajan. Kuten muutama muukin ulkoilija, enpä muista koskaan aikaisemmin nähneeni moista ruuhkaa Teijon poluilla. 

Pääsiäismaanantaina kävimme Ruissalossa patikoimassa kaksi tuntia. Tällä lenkillä uskalsin kokeilla varovaista hölkkää ensimmäisen kerran yli viikkoon: tein lenkin aikana 12 x 1 min hölkkäpätkät yhdeksän minuutin kävelypalautuksilla. Ei jalka todellakaan normaalilta tuntunut, vaikka kevyesti pystyin juoksemaan ilman suurempaa irvistelyä.

Laulasmaa Ultran starttiin on aikaa alle 2 kk ja tällä hetkellä ajatus 211 km juoksemisesta tuntuu osapuilleen yhtä realistiselta kuin melontaretki maasta kuuhun. Ihmeisiin en usko ja valitettavasti myös luottamukseni nykypäivän urheilulääketieteeseen alkaa olla varsin matalalalla.

First quarter of the year 2014

Summary of first quarter of the year 2014

My training since last autum hasn't been proceeded exactly as I planned. Well, to be honest, I've had no training plan since early nineties, but that's not the point. After couple of uphill sessions on last November my left achilles tendon inflammated and I was not able to do proper running training in two months. Luckily the injury didn't prevent cycling, so I did quite much indoor cycling from December to February. Great thing on indoor cycling is that after you've done that enough running on treadmill doesn't feel boring at all, because cycling on trainer is even much more boring.

After two months of poor training and couple of visits to doctor I got an cortisone injection in my achilles tendon. Or actually around the achilles tendon. That, combined with couple of days total rest from all training seemed to help and from the beginning of February I've had almost normal training going on. On February we had one week combined vacation and training camp near Torrevieja, Spain.

Easy 15 km on the beaches of Lo Pagan (photo: Mikko Lanki)

My initial plan was to run lots of easy kilometers in Spain, but after being about two months out of real training I was relatively satisfied when I covered about 150 km in seven days without any injuries or bad feelings in my body. I know this sounds pathetic, but it is about as much as I ran from beginning of December to end of January.

Early this year IAU announced that 24 hour running World Championships -race will be run at midsummer in Plzen, Czech Republic. Not long after the announcement started the rumours about possible cancellation of the race and couple of weeks ago it was confirmed by IAU officially. Latest news from IAU is that 24 h World champs will be run in Taipei, on December. Without me, at least that's the plan at the moment as I registered in 246 km long Spartathlon-run from Athens to Greece which will be run during last weekend of September and I don't believe I can afford to have two expensive running related trips within 2,5 months.

I've been in Spartathlon twice and finished the race once: 2007 I failed to finish, because I was poorly prepared, I had practically no clue in what kind of race I was participating and only couple of years experience in ultrarunning. A year later, 2008, with almost as poor preparation, still no clue in what kind of race I was really participating and only couple of years plus one experience in ultrarunning I managed to drag my exchausted and dehydrated body to the finish line, at the statue of King Leonidas about 35 hours after the race started. Almost an hour before the cutoff time, after being 11th slowest of all the finished runners on second half of the race.

My plan this year is simple: I'll train better, prepare for the conditions, take care of energy and liquid intake during the race and cut some serious slice off my time by not slowing so much during second half of the race. Sounds easy? Should I also mention that the conditions in Greece are far from ideal for me, as I am without doubt one of the weakest distance runners in the world to stand the warm temperatures and my achilles tendons are prone to inflammate easily when doing uphill training.

So yeah, I know I might have some kind of challenge at hand to prepare for Spartathlon without training in the heat nor without doing serious uphill-training. Good thing is that according to course profile there are even some flat sections, as downhills are actually bigger problem for me than uphills. And based on my previous experiences there is hot only at daytime, so if I am fast enough it might be possible that I don't have to stand the heat more than one day. And seemingly impossible challenges are after all the reason why I run ultradistances.

Course profile of Spartathlon recorded with Polar S625X.

As part of my training towards Spartathlon I registrated in 211 km Laulasmaa Ultra in Estonia a week before midsummer. This competiton is for me some kind of long test run in order to check how my training proceeds, but of course my intention is same as in every long competition: to win with good result. I'm still thinking if I should run Kuopio 6 h track race four weeks before Laulasmaa Ultra as training run. Possibly I'll do that because it is always great to be on track when someone sets a new national record, even though I know that I have no chances to win in such short and fast-paced event.

January - March, numeric summary:

Running: 781 km (avg pace 5.25/km)
Cycling (on trainer indoors): 1023 km (26 h)
Cross-Country Skiing: 93 km (7,5 h)
Strength training: 1 h 11 min
Walking: 20 km (3,5 h)
Total training time: 108 h 40 min

Vko 13 / 2014 + Ensimmäisen vuosineljänneksen yhteenveto

Viime viikko oli kuluvan vuoden aikana ensimmäinen kun yritin noudattaa jotain harjoitusuunnitelman tapaista, heikohkolla menestyksellä tosin.

24.-30.03.2014:

Loimaan maratonportti ei ole leveydellä pilattu
(kuva: Aki Sahlström - lisää kuvia)

Maanantai: Hiihto 15,4 km Paipissa

Tiistai: 14 km paikoitellen märillä ja jopa jäisillä poluilla liukastellen

Keskiviikko: 10,3 km J/K 2.30/0.30 rytmityksellä. Kesä on tosiaan tulossa, bongasin lenkillä kevään ensimmäisen avoauton.

Torstai: Pyöräilyä trainerilla 50 km + 20 min lihaskuntoharjoitus kotona

Perjantai: Lepo. Hieronta 60 min

Lauantai: aamupäivällä TKR 2014 + Heli Lehtisen 100. maraton Loimaalla harjoituslenkkinä. Lähdin matkaan tarkoituksena juosta leppoisasti 5 min/km vauhdilla, mutta Hietsun kanssa juostessa vauhti kiihtyi huomaamatta hieman päälle 4,5 min/km tasolle. Puolimatkassa aikaa oli kulunut 1.36 ja juoksu tuntui muuten helpolta, mutta takareiteni alkoivat kiristellä ikävästi. 25 km jälkeen löysäsin vauhtia jalkojani säästelläkseni ja Hietsun kiristettyä 32 km jälkeen tulin lopun varsin rauhallista tahtia upeasta joskin tuulisesta kevätpäivästä nautiskellen. Maalissa olin ajassa 3.19.17, joka alitti viime vuoden lokakuussa juoksemani Hirvihovin reittiennätyksen viidellä minuutilla. Aika riitti kuitenkin tähän asti kovatasoisimmassa keräilymaratonissa vasta viidenteen sijaan. Voiton jakanut kärkikaksikko Tomi Halme ja Janne Klasila paranteli reittiennätyksen alle kolmen tunnin lukemiin 2.58.18. 3.16.40 juosseen Hietsun lisäksi edelleni ehti vielä hyvän ajan 3.06.14 juossut Erkki Laitila. Tulokset

Juoksun jälkeen ehdin pikaisesti nauttia Helin sadannen maratonin kunniaksi tarjotut kakkukahvit. Kuvia tapahtumasta

Kun illalla valitin kotona kireitä takareisiäni ja kipeytyneitä selkälihaksiani niin myötätunnon sijasta minut ohjattiin takkahuoneeseen tekemään lihaskuntoharjoitusta. Lämmittelin ensin pari kilometriä juoksumatolla ja tein parinkymmenen minuutin setin vatsaa, selkää ja reisilihaksia, etunojapunnerruksia unohtamatta.

Sunnuntai: Ulkona oli mitä hienoin aurinkoinen kevätpäivä, mutta takareiteni olivat sen verran kireän tuntuiset, että en uskaltanut lähteä ulos juoksemaan ja matollakin pitkän lenkin juokseminen tuntui hieman uhkarohkealta. Jotenkin piti kuitenkin saada 3,5 tuntia liikuntaa kasaan, joten pyörän selkään. Ulkonakin olisi toki ollut upea pyöräilykeli, mutta koska en ollut aivan varma kestääkö jalkani edes pyöräilyä päätin minimoida riskit ja maksimoida tylsyyden polkemalla ensin 100 km trainerilla ja sen jälkeen juosta kevyen loppuverryttelyn matolla. Traineriharjoituksessa kertyi lopulta matkaa peräti 107 km ja kamojen vaihdon jälkeen juoksin matolla kympin kevyesti jalkoja tunnustellen. Yhteensä aikaa kului 3 h 38 min.

Viikko yhteensä 12 h 23 min.

Ensimmäisen vuosineljänneksen yhteenveto:

Tämän vuoden alku jäi harjoitusmäärien suhteen kauas normaalitasosta syistä, joita olen käsitellyt tässä blogissa jo riittävästi. Vähän treenintapaista on kuitenkin ensimmäiseen vuosineljännekseenkin mahtunut:

Tammikuu - maaliskuu yhteensä: 
Juoksu: 781 km (keskivauhti 5.25/km)
Pyöräily: 1023 km (26 h)
Hiihto: 93 km (7,5 h)
Lihaskunto: 1 h 11 min
Kävely: 20 km (3,5 h)
Kokonaisaika: 108 h 40 min